Asumisopas

Asumisopas
1. Yhteisten tilojen käyttö
Asuinympäristön kodikkuus ja viihtyisyys riippuu paljolti siitä, kuinka hoidettuina ja siisteinä talon yhteistilat ja piha-alueet pidetään. Kunkin asukkaan kannattaisi sisäistää asenne, että ensivaikutelma asuinalueesta ja sen asukkaista muodostuu juuri noista asunnon jatkeista.
1.1 Porrashuone ja parveke
Porrashuone on kerrostalon eniten käytettyjä yhteistiloja, jotka eivät kuitenkaan sovellu leikkipaikoiksi.
Paloturvallisuusmääräykset kieltävät tavaroiden, esim. lastenvaunujen, säilyttämisen porrashuoneissa ja yleisissä tiloissa.
Porrashuoneiden ulko-ovissa on sähkölukot, joilla ne lukitaan yöksi.
Parveke tulee pitää puhtaana roskista ja lumesta. Mikäli parvekkeen lattia on maalipintainen ja lattialla pidetään mattoja, ne on nostettava kuivumaan, koska ne kastuvat sateella. Märät matot hautovat maalin irti lattiasta.
Parvekekukat tulee sijoittaa kaiteen sisäpuolelle, etteivät ne pudotessaan aiheuta vaaratilannetta.
Parvekkeita ei ole tarkoitettu varastotiloiksi.
1.2 Varastot
Ulkoiluvälineille, kuten polkupyörille, suksille ja usein myös lastenvaunuille, on kerrostaloissa omat säilytystilansa. Näiden tilojen ovet pidetään lukittuina.
Kutakin asuntoa varten on erillinen irtaimistovarasto, jonka ovessa on lukkoraudat valmiina riippulukolle, joka asukkaan on hankittava itse.
Sisätiloissa ei saa säilyttää tulenarkoja nesteitä tai kaasuja. Moottoripyöriä ja mopoja ei myöskään saa säilyttää sisätiloissa.
1.3 Sauna
Kerrostalon saunavuoro varataan Kiinteistöhuolto Mannisen asiakaspalvelusta. Se maksetaan kuukausittain vuokran yhteydessä mikäli saunamaksuja on päätetty periä.
Jätä sauna jälkeesi siistittynä, sellaisena kuin sen itse haluaisit olevan vuorosi alkaessa. Varustaudu omin laudeliinoin. Lemmikkieläinten vieminen saunatiloihin on kielletty.
Säästä suihkuvettä ja vältä löylyhuoneen puupintojen turhaa kastelua. Yksityiskohtaisempia ohjeita on pukuhuoneessa.
1.4 Pesutupa
Ohjeet pesutuvan käytöstä ovat pesutuvan seinällä. Niitä voi kysyä myös Kiinteistöhuolto Mannisen asiakaspalvelusta.
1.5 Kerhohuone
Kerho- ja askartelutilojen käytöstä, järjestyksestä ja siivouksesta huolehtii asukkaat, ellei toisin ole sovittu.
1.6 Piha- ja leikkialueet
Nurmikot kestävät kulkemista vain kasvukautenaan. Vältä nurmikoilla kulkemista varhaiskeväällä ja myöhäissyksyllä.
Piha-alue ja siellä sijaitsevat mattotelineet ja jätehuoltopaikat ympäristöineen pysyvät ehjinä ja siisteinä vain oikein käytettyinä ja yhteistoimin. Pihapelit ja -leikit ovat sallittuja vain niille varatuilla alueilla.
Leikkialueet ja -välineet on suunniteltu lasten käyttöön. Lemmikkieläinten ulkoiluttaminen näillä alueilla on järjestyslain (612/2003) mukaan kielletty.
1.7 Pysäköinti
Kiinteistöhuolto Mannisen asiakaspalvelusta voi tiedustella vuokrattavissa olevia autopaikkoja. Kiinteistön alueella vapaasti asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat osoitetaan liikennemerkein.
Ajoneuvon luvaton pysäköiminen piha-alueella, ajoväylälle tai toisen hallinnassa olevalle pysäköintipaikalle on kielletty.
Ajoneuvolla ajo pihateillä ja -käytävillä on kielletty välttämätöntä hälytys- ja huoltoajoa lukuun ottamatta. Myös todellinen huoltoajo tulisi voida osoittaa kyltein tai valoin. Talvella väärin pysäköidyt autot haittaavat lumen auraamista ja hiekoittamista.
Virheellinen pysäköinti on rangaistava teko. Teemme ilmoituksen väärin pysäköidystä autosta pysäköinninvalvojalle tai poliisiviranomaisille ja vaadimme tekoon syyllistyneelle rangaistusta.
Romuajoneuvojen säilyttäminen pihoilla ja paikoitusalueilla on kielletty. Niiden poiskuljetuskustannuksista vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty haltija.
1.8 Tupakointi
Tupakkalain (693/1976) mukaan tupakointi on kielletty kiinteistön kaikissa yhteisissä ja yleistiloissa.
Tupakkalaki ei rajoita huoneistojen sisällä tapahtuvaa tupakointia, mutta mahdolliset tupakoinnista aiheutuneet pinttymät tai hajuhaitat asunnossa voivat johtaa korvausvelvollisuuteen asukkaan pois muuttaessa.

Asumisopas
2. Huoneistojen kunnossapito
Vuokralainen voi isännöitsijän kanssa asiasta sovittuaan suorittaa hallitsemassaan huoneistossa omalla kustannuksellaan siistimis- ynnä muita korjauksia. Remonttiluvan antamisen edellytyksenä on, että korjaukset suoritetaan ammattitaitoisesti. Maalatun pinnan tapetointi on yleensä kiellettyä.
Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Hänen on viipymättä ilmoitettava huoneiston vahingoittumisesta. Vuokralainen, joka laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.
Vuokranantajan on pidettävä kiinteistö ja asunnot asuinkelpoisessa kunnossa. Vuokranantajalla on oikeus asunnon kunnon tarkastamiseen.
Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tai hänen luvallaan huoneistossa oleskeleva henkilö tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.
Jos asunto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon.
2.1 Korjausvastuut
Korjausvastuun jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä perustuu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta. Sen lisäksi vuokrasopimuksissa on tarkentavia määräyksiä vastuun jakautumisesta.
Rakennusten ulko- ja sisäpuoliset korjaustyöt kuuluvat yleensä vuokranantajalle, joka tekee niitä talousarvion puitteissa suunnitelmallisesti ja harkintansa mukaan.
Asukkaan on aina hoidettava huoneistoa huolellisesti ja ilmoitettava vuokranantajalle huoneistossa havaitsemansa viat. Pienet viat kannattaa yleensä ilmoittaa suoraan kiinteistönhoitajalle eli huolto- tai talonmiehelle.
Huoneistokohtaisissa korjauksissa sovelletaan lain ja vuokrasopimuksen ohella aiheuttamisperiaatetta. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että luonnollisen kulumisen ja normaalin asumisen piiriin kuulumattomien vaurioiden korjauskustannukset peritään asukkaalta.
Asukkaalle lain ja vuokrasopimuksen mukaan kuuluvia korjauksia ovat mm. seuraavat työt:
¬ē lis√§avainten hankinta
¬ē uusi avain kadonneen tilalle
¬ē lukon uudelleen sarjoittaminen
¬ē turvalukon tai varmuusketjun asennus
¬ē ovisilm√§n hankinta tai korjaus
¬ē ikkunoiden lis√§tiivistys
¬ē pesukoneliit√§nn√§t (k√§ytett√§v√§ ehdottomasti ammattimiest√§)
¬ē palovaroittimen hankinta ja kunnossapito
¬ē sulakkeiden, lamppujen ja loisteputkien vaihto
¬ē ovisummerin paristojen vaihto
¬ē lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus
¬ē ilmanvaihtoventtiilien puhdistus
¬ē liesikupujen ja liesituulettimien puhdistus
Mikäli asukas rikkoo tai aiheuttaa vahinkoa huoneistolle tai sen laitteille, on asukas korvausvelvollinen. Epäselvissä tapauksissa on aina syytä ottaa yhteyttä isännöitsijätoimistoon. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että asukkaalla ei ole oikeutta ilman vuokranantajan lupaa tehdä huoneistoon tai siihen kuuluvaan parvekkeeseen tai pihaan minkäänlaisia muutoksia. Asukkaan on täytettävä kuntokortti huolellisesti muuttaessaan huoneistoon.
2.2 Vikailmoitukset
Vuokralaisen on ilmoitettava huoltoyhtiölle tai vuokranantajalle havaitsemistaan huoneiston tai kiinteistön muiden osien vahingoittumisesta (esim. rikkoutuneet sähkö- tai vesilaitteet ja ikkunat). Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava kiireellisesti.
Tarkkaile myös ilmanvaihto-, lämmitys- ja WC:n huuhtelulaitteiden sekä vesihanojen kuntoa. Ilmoita vioista ja puutteista huoltomiehelle.
2.2.3 Huoltopäivystys
Talon ilmoitustaululta tai ulko-ovelta löydät päivystysnumeron, johon voit soittaa iltaisin ja viikonloppuisin sellaisista tehtävistä, joita ei voi siirtää seuraavaan päivään (esim. putkirikon korjaus). Samasta numerosta saa eri korvausta vastaan pyytää huoltomiehen myös avaamaan oven. Huoltomiehellä on hallussaan yleisavain, jota oven aukaisun ohella käytetään vain hätätilanteissa, etukäteen ilmoitetussa korjaus- tai tarkastuskäynneissä tai asukkaan kanssa erikseen sovittaessa.
2.3 Lämmitys
Vesikeskuslämmitystaloissa järjestelmän perussäädön tuloksena mahdolliset termostaattiset patteriventtiilit on säädetty määrättyyn asentoon ja termostaatti pitää huoneen lämpötilan automaattisesti tasaisena.
Patterien lämpötila vaihtelee termostaattisäädöstä ja ulkolämpötilasta johtuen haalean ja lämpimän välillä.
Huoneen lämpötilaa voi muuttaa patteriventtiilin säätönupilla. Jos lämpö huoneistossa laskee alle +19 celsiusasteen tai nousee yli +23 celsiusasteen eikä tilanteen korjaus onnistu huonekohtaisella säädöllä, on asiasta ilmoitettava huoltomiehelle.
Sopivin huonel√§mp√∂tila on tutkimusten mukaan noin +20 - 21 ¬įC. Parhaat y√∂unet saa v√§h√§n viile√§mm√§ss√§, noin 19 ¬įC l√§mp√∂tilassa.
Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää lämmitysenergiaa 5 - 7 %. Termostaattiventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska tällöin termostaatti katkaisee huoneen lämmityksen ja huone viilenee. Päinvastoin käy, jos termostaatti sijaitsee lähellä tuuletusikkunaa. Kun tuuletusikkunaa pidetään auki, termostaatti jäähtyy ja patteri kuumenee liikaa, jolloin energiaa menee hukkaan.
2.4 Ilmanvaihto
Kiinteistöjen ilmanvaihto toimii painovoimaisesti tai koneellisesti, jolloin sen tehoa voidaan ohjata asukkaiden tarpeet huomioiden. Asunnon ilmavirta ei ole vakio, vaan riippuu poistokoneen tehon vaihtelusta.
Koneellinen ilmanvaihto riittää yleensä tuuletukseen. Katolla oleva huippuimuri imee asunnoista ilmaa keittiössä, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa olevien poistoventtiilien kautta. Raitista ilmaa virtaa ikkunoiden yläpuitteesta poistettujen tiivistepätkien tai raitisilmaventtiilien kautta. Näitä tuloilman reittejä ei saa tukkia.
Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että poistuvat ilmamäärät ovat oikeat. Venttiilien säätöjä ei saa muuttaa, koska silloin koko talon ilmanvaihto voi mennä sekaisin. Ellei ilmanvaihto toimi, syynä on yleensä se, että poistoventtiilit ja/tai -hormit ovat tukossa.
2.4.1 Laitteiden puhdistus
Poistoventtiilin rungon ja lautasen väliseen, usein vain muutaman millimetrin rakoon kerääntyy helposti pölyä ja keittiössä myös rasvaa. Siksi on hyvin tärkeää, että asukas puhdistaa venttiilit riittävän usein esim. harjalla ja pesuaineliuoksella. Tätä varten venttiilit irrotetaan kehikkoineen kiertämällä kehikkoa vastapäivään.
Poistoilmaventtiilit toimivat tehokkaammin, kun esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä keittiön ikkuna pidetään kiinni. Tarvittaessa ikkunan voi avata jossakin muussa asuinhuoneessa korvausilman saannin varmistamiseksi.
Huoneiston keittiön liesikuvun rasvasuodatin tulee pestä ainakin pari kertaa vuodessa vedellä ja astianpesuaineella tai esim. astianpesukoneessa.
Myös tuloilmaventtiileiden pöly tulee poistaa imurin pehmeällä suulakkeella tai kuivalla harjalla.
2.5 Vesikalusteet
Kylpyhuoneen pesualtaan, suihkun ja astianpesupöydän vesijohtokalusteena käytetään tavallisesti yksiotesekoittajaa. Vuotavasta hanasta tai jatkuvasti vuotavasta WC-säiliöstä on välittömästi ilmoitettava huoltoon. Pienikin jatkuva vuoto voi aiheuttaa vuodessa suuren vesilaskun. Vuotava hana tai WC saattavat kuluttaa vettä jopa 450 litraa kuukaudessa. Vältä turhaa vedenjuoksutusta.
2.6.1 Viemärilaitteet
Keittiön viemäriin ei saa huuhtoa kahvinporoja eikä WC-viemäriin siteitä, vaippoja, kissanhiekkaa tai muita esineitä, koska seurauksena voi olla tukkeutuminen. Näiden tukkeumien avaamisista laskutetaan asukasta.
Asukkaiden tulee huolehtia lattiakaivojen puhtaudesta. Vesilukot ja lattiakaivot kuivuvat, jollei vettä lasketa viemäriin pitkään aikaan. Tällöin asunnossa tuntuu viemärin haju.
2.6.2 Pesukoneliitännät
Vanhempiin asuntoihin, joissa ei vielä ole pesukoneliitäntää, tulee asennuttaa tarkoitukseen sopiva takaisinimusuojalla (takaiskuventtiilillä) varustettu välihana.
Pesukoneitten asentamiseen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Jos asunnossa ei ole pyykinpesukoneen tai astianpesukoneen liitäntävalmiutta, työ tulee teettää LVI-asentajalla. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen tulee olla paineenkestäviä. Virheellisesti suoritettujen pesukoneliitäntöjen aiheuttamista vuotovaurioista vastaa asukas.
Kun pesukoneet eivät ole käytössä, tulee täyttöhana aina sulkea, koska jatkuvasta vedenpaineesta voi aiheutua vesiletkun irtoaminen ja vesivuoto.
Mitä edellä on sanottu pyykinpesukoneista, koskee soveltuvin osin myös astianpesukoneita. Astianpesukone on asennettava keittiökalusteisiin niin, ettei niitä rikota. Puretut kalusteet on asumisaikana säilytettävä huoneistokohtaisessa irtaimistovarastossa ja ne on asennettava paikoilleen, kun kone viedään muutettaessa pois. Erilliset hanat tulee jättää paikoilleen poismuuton yhteydessä.
2.6 Sähkö- ja antennilaitteet
Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa suorittaa vain viranomaisten valtuuttama asennusliike.
Asukkaan kuuluu itse vaihtaa lamput ja palaneet sulakkeet sekä pistotulpalla varustetut valaisimet. Kylpyhuoneen pistorasiat ja useimmat keittiön pistorasiat ovat suojamaadoitettuja. Näihin voidaan kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulppa.
Kosteissa tiloissa on vaarallista käyttää sellaista sähkölaitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Kosteaan tilaan verrattavia ovat mm. ulkotilat. Tavallisten joulukuusen sähkökynttilöiden käyttö parvekkeella siten, että johto on vedetty huoneen puolelta, on hengenvaarallista.
Mitään kylpyhuoneen pistorasiaa ei saa käyttää kylvyn tai suihkun aikana.
Liesi on kytketty kiinteästi sähköverkkoon. Kytkennän saa irrottaa ja uudelleen kytkeä vain sähköasentaja. Lieden ja uunin säännöllinen puhdistaminen on edellytys niiden tehokkaalle toiminnalle.
Jääkaappi tai viileäkaappi tulee sulattaa tarvittaessa, jos siinä ei ole automaattisulatusta tai automaattisulatus ei toimi. Jos pakastelokeroa ei sulateta, nousee sähkönkulutus huomattavasti ja pakastelokero voi jäätyä umpeen ja jopa rikkoutua. Jään poistamiseen ei saa käyttää teräaseita, vaan se on sulatettava. Kylmäkaapit pestään sisäpuolelta neutraalilla pesuaineliuoksella.
Sulatusvesien poistoputkisto tukkeutuu usein. Varmistu, että poistoputki on avoinna ja että sulamisvedet eivät valu lattialle.
Muista puhdistaa pölystä myös jääkaapin ja viileäkaapin takaosa. Siirrä kaappi ja imuroi tausta kerran vuodessa.
Satelliittiantennia ei saa asentaa ilman taloyhtiön ja rakennusvalvonnan lupaa.
2.7 Kylpyhuone
Kosteusvaurioille arin huonetila on kylpyhuone. Suihkun käytön jälkeen tulee lattia ja seinät kuivata sekä jättää ovi raolleen kosteustason tasapainottamiseksi ja kuivumisen nopeuttamiseksi. Jatkuva kosteus on otollinen kasvualusta homesienille. Siksi suihkuverho tulisi pestä säännöllisesti (jokapäiväisessä käytössä vähintään kerran viikossa) lämpimällä vedellä, puhdistusaineella ja harjalla sekä suihku- ja pesutilan seinät ja lattia parin viikon välein pesuaineella.
Märkätiloihin ei saa asentaa kuivatilojen kaappeja tai muita kalusteita, jotka kostuessaan aiheuttavat homesienten kasvua.
Pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan kiinteistön pesutupaa.
2.8 Huoneistotarkastukset
Poismuuton yhteydessä tehdään kaksi huoneistotarkastusta. Tarkastuksen yhteydessä huoneistossa käydään tarvittaessa yleisavaimella, ellei toisin ole sovittu.
Ennakkotarkastus tehdään viisi päivää irtisanomisen jälkeen. Lopputarkastus tehdään, kun asukas on muuttanut pois. Asukas voi halutessaan sopia lopputarkastuksen ajankohdan huoltoyhtiön kanssa.

Asumisopas
3. Jätehuolto ja lajittelu
Jätemäärää on tarkoituksenmukaista pyrkiä vähentämään. Syntynyt jäte saadaan parhaiten hyötykäyttöön lajittelemalla ne niille osoitettuihin jäteastioihin. Jätteiden onnistunut lajittelu on kaikkien yhteinen etu, sillä se vähentää jätehuollon ja asumisen kustannuksia sekä ympäristön kuormitusta.
Tarkemmat tiedot jätehuollosta ja jätteiden lajittelusta löydät osoitteesta

4. Lemmikkieläimet
Tavanomaisten lemmikkieläinten pitäminen on sallittua, elleivät eläimet tuota häiriötä tai vahingoita huoneistoa. Eläimen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, etteivät eläimet pääse puremaan tai säikyttelemään ihmisiä taikka aiheuttamaan muuta vahinkoa tai vaaraa. Hänen on myös huolehdittava siitä, ettei koira haukunnallaan tai ulvonnallaan häiritse ympäristöä tai talon asukkaita.
Lemmikkieläimet on pidettävät kytkettyinä eikä niitä saa päästää lasten leikkipaikoille. Lemmikin omistajan tai haltijan on myös pidettävä huolta siitä, että lemmikin ulosteet eivät hoidetulla alueella kuten pihoilla ja kulkuteillä jää ympäristöön.
Poikkeuksena opiskelija-asunnot joissa lemmikkien pitäminen on kielletty.
Lintujen ja muiden eläinten ruokkiminen piha-alueella, parvekkeilla tai ikkunasta on kielletty
Asumisopas
5. Vuokrasopimus
Allekirjoittamassasi vuokrasopimuksessa on mainittu vuokraukseen liittyvät ehdot. Allekirjoittamisen yhteydessä sinulle on annettu myös järjestyssäännöt ja muut asumiseen liittyvät ohjeet. Samalla sinulle on kerrottu, mistä ja milloin voit noutaa asunnon avaimet. Avaimet luovutetaan sopimuksen ensimmäisenä päivänä vain vuokrasopimusta ja vakuusmaksukuittia vastaan, joten ota ne mukaasi.
5.1 Vuokrasopimuksen irtisanominen
Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy kirjallisen irtisanomisen perusteella irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu ja todisteellisesti vastaanotettu. Jos sanot tänään irti asuntosi vuokrasopimuksen, on vuokrasopimuksesi voimassa seuraavan kuukauden viimeiseen päivään saakka, jonne asti maksat myös vuokran.
Irtisanominen tehdään kirjallisena. Mikäli vuokrasopimus on tehty usean henkilön nimiin, on myös irtisanomisilmoituksen oltava kaikkien vuokralaisten allekirjoittama.
Jos vuokralaisista toinen on lähdössä, niin hänen tulee omalta osaltaan tehdä kirjallinen irtisanomisilmoitus isännöitsijätoimistolle. Muutoin hän on edelleen vastuussa vuokrista ja asunnosta.
Vuokralaisen kuoltua on kuolinpesä vastuussa vuokrista ja asunnosta. Vuokrasopimuksen irtisanomisessa noudatetaan normaalia irtisanomisaikaa. Pesänhoitajan tulee toimittaa kuolin- tai virkatodistus sekä sukuselvitys sekä irtisanoa kirjallisesti asunto. Mikäli perillisiä on useampia, voivat he valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan vuokrasopimukseen liittyviä asioita valtakirjalla.
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy, kun määräaika on päättynyt.
Sähkölaitokselle on tehtävä ilmoitus viikkoa ennen vuokrasopimuksen päättymistä sähkömittarin lukemista varten.
Kaikki avaimet luovutetaan huoneiston keittiöön.
6. Tietoliikenneyhteydet
Osa kiinteistömme on liitetty kaapeli-tv-verkkoon. Lisäksi kiinteistöihimme on tulossa kiinteistölaajakaista. Yhteyttä käyttääkseen asukkaan on itse hankittava tietokone ja kaapelimodeemi.
7. Vuokra ja muut maksut
Vuokra ja sen yhteydessä suoritettavat muut maksut on maksettava kunkin kuukauden viidenteen päivään mennessä. Vuokraa maksettaessa on aina käytettävä maksuohjeessa ilmoitettua viitenumeroa. Vuokranmaksun viivästyessä vuokralaiselle lähetetään maksukehotus. Maksukehotuksen muistutusmaksu on viisi (5) euroa. Myöhästyneistä suorituksista perimme korkolain mukaista viivästyskorkoa ja perintäkuluja.
On ehdottoman tärkeää, että vuokranmaksusta huolehditaan ajallaan. Maksamattomat vuokrat peritään tarvittaessa oikeusteitse. Häädetyllä ei yleensä ole enää mahdollisuutta kunnan toiseen vuokra-asuntoon. Vuokranmaksuhäiriöistä tulee merkintä myös luottotietoihin.
Perintätoimenpiteisiin ryhdytään ilman erillistä ilmoitusta viimeistään silloin, kun kahden kuukauden vuokra on suorittamatta. Tällöin kiinteistöyhtiö hakee häätöpäätöstä.
Jos vuokralainen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin eikä kykene maksamaan vuokraansa ajallaan, hänen on viipymättä otettava yhteyttä vuokranantajaan vuokranmaksun hoitamisen selvittämiseksi.
7.1 Muut maksut
Yhtiö tekee huoneistojen korjauksia talousarvion puitteissa. Vuokralaisen itsensä tai hänen perheenjäsentensä, kotieläintensä tai vieraidensa huolimattomuudella tai tahallisesti aiheuttamat vahingot korjataan vuokralaisen kustannuksella.
Muiden kuin kuluvien huoneiston vakiovarustukseen kuuluvien laitteiden (esim. astianpesukone) asentamisen ja korjaamisen sekä tarvittaessa poistamisen maksaa vuokralainen.
Muut kuin vuokrasopimuksen mukaiset asumispalvelut maksaa niiden käyttäjä. Tällaisia ovat mm.
¬ē ovenavausmaksu
¬ē talonkirjaote yms. todistukset
¬ē autopaikka-, pesutupa- ja saunamaksut sek√§ muut k√§ytt√∂korvaukset
Joissakin taloissa on huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus, jonka perusteella laskutetaan vedestä
8. Järjestyssäännöt
Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuita ja velvollisuuksia säätelevät huoneenvuokralain lisäksi myös Järjestyslaki 612/2003 ja kiinteistökohtaiset järjestysmääräykset. Ne on laadittu asukkaiden viihtyvyyden, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, joten niiden noudattaminen on kaikkien yhteinen etu.
8.1 Järjestyshäiriöt
Jos naapurisi häiritsee, on parasta ensin ystävällisesti huomauttaa häiriöstä. Jos keskustelu ei auta tai häiriö on jatkuvaa, tuo kirjallinen ilmoitus asiasta toimistollemme. Kirjeestä tulee selvitä mm. häiriköinnin luonne ja ajankohta. Lisäksi siinä on syytä olla myös todistajien allekirjoitus. Tämän jälkeen asia tutkitaan ja harkinnan perusteella annetaan mahdollisesti myös varoitus.
Mikäli häiriköinti yhä jatkuu, tee uusi kirjallinen ilmoitus. Olisi hyvä, jos sinulla olisi nyt häiriköinnille myös useampi muu todistaja.
Varoituksen antamisen jälkeen aiheutetut häiriöt johtavat vuokrasopimuksen purkuun.
9. Asumisturvallisuus
Vaikka oma koti lienee turvallisin paikka maailmassa, joka vuosi moni lapsi vahingoittuu juuri kotona leikkiessään. Onnettomuusriski on monin tavoin vähennettävissä.
Ikkunat ja parvekeovet voivat olla vaarallisia lapsille. Tarpeeksi ylös asennetut rajoitinketjut tai kaksiotetoiminen haka voivat olla ratkaisu ikkuna- tai ovipulmaan. Huonekalujen sijoittelun tulisi olla sellainen, etteivät lapset pääse niitä myöten kiipeämään ikkunaruutua vasten.
Liesien ja uunien turvallisuus on useimmiten varmistettu jo valmistajan toimesta. Pienen lapsen mahdollisuus avata uuni tai päästä käsiksi lieden kuumiin keittoastioihin tulee estää. Veitset, sakset, neulat, naulat, tulitikut ja tupakansytyttimet tulee pitää lasten ulottumattomissa. Käyttämättömät pistorasiat tulee lapsiperheissä varustaa suojatulpilla.
Ulkona on omat vaaransa. Ajotiet ja pysäköintialueet eivät ole lasten leikkipaikkoja. Lasten pyöräily yleisen liikenteen ajoväylillä edellyttää kunnon välineitä ja riittävää ajotaitoa. Muista heijastimet.
Muista takalukita ulko-ovi aina kun olet v√§h√§nk√§√§n pitemp√§√§n poissa asunnostasi. √Ąl√§ s√§ilyt√§ mit√§√§n arvotavaraa ullakko-, kellari- tai pihavarastoissa, √§l√§k√§ kosteusvaurioille altista tavaraa l√§mmitt√§m√§tt√∂m√§ss√§ pihavarastossa. Omaisuuden merkint√§ saattaa v√§hent√§√§ murtoriski√§.
Porrashuoneen oveen voidaan asukkaan kustannuksella asentaa varmuuslukko ja ovisilmä. Ne on pois muutettaessa jätettävä paikoilleen tai niiden tilalle on asennettava asianmukaiset peitelevyt.
9.1 Palovaroitin
Palon syttyess√§ savu t√§ytt√§√§ huoneen yleens√§ 2 - 3 minuutissa. Palovaroitin reagoi savuun paljon ennen ihmist√§. Varoitin onkin nukkuvan ihmisen paras ¬Ēhenkivartija¬Ē. Sit√§ hankkiessasi tarkista luettelomerkint√§, joka takaa toimintaherkkyyden.
Palovaroitin on ollut pakollinen kaikissa asunnoissa 1.9.2000 alkaen. Jokaisen asukkaan on hankittava se itse ja varmistettava sen toiminta. Asunnoissa tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.
9.2 Vakuutukset
Yleensä talon täysarvovakuutus korvaa kiinteistölle aiheutuneet vahingot, mutta ei asukkaan irtaimistoon kohdistuneita vahinkoja, ellei kiinteistön omistaja ole vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollinen.
Vuokrasopimuksen ehdoissa vaaditaan kotivakuutus. Kotivakuutuksesta voi saada korvauksen esimerkiksi kodin irtaimistolle tulipalossa, varkauksissa ja vesivahingossa aiheutuneista vahingoista sekä ulkopuolisille aiheutuneesta vahingosta.
10. Asukasdemokratia
Velvollisuuksien ohella vuokralaisella on myös oikeus vaikuttaa asuinolosuhteisiinsa ja -ympäristöönsä. Tämä tapahtuu ennen muuta asukasdemokratian puitteissa.
Asukasdemokratia perustuu lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90). Tavoitteena on edistää vuokranantajan ja vuokralaisten välistä tiedonvälitystä ja yhteistyötä sekä lisätä keskinäistä vastuuntuntoa taloa koskevissa asioissa, luoda yhteishenkeä ja näin vaikuttaa asumisviihtyvyyteen.
Asukkaat käyttävät päätösvaltaansa asukkaiden kokouksessa. Se järjestetään vähintään kerran kalenterivuodessa, jolloin valitaan myös asukkaiden ehdokkaat yhtiön hallitukseen. Asukaskokous valitsee myös asukastoimikunnan jäsenet.
√Ą√§nioikeus on kaikilla taloissa vakinaisesti asuvilla 18 vuotta t√§ytt√§neill√§ henkil√∂ill√§ sek√§ mahdollisten liike- ja toimitilojen vuokraajilla.
Asukastoimikunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sen tehtävänä on muun muassa:
¬ē p√§√§tt√§√§ j√§rjestyss√§√§nn√∂ist√§; autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja muiden yhteistilojen vuokraus- ja jakoperusteista; askartelu- ja kerhohuoneiden k√§yt√∂st√§; talkoiden ja muiden tilaisuuksien j√§rjest√§misest√§; sek√§ muista hallituksen toimikunnan p√§√§tett√§v√§ksi antamista asioista.
¬ē tehd√§ esityksi√§ ja neuvotella talousarvioista, korjaussuunnitelmista sek√§ huollon ja siivouksen sis√§ll√∂st√§.
¬ē valvoa huolto ja korjaustoimintaa sek√§ yhteistilojen k√§ytt√∂√§.
¬ē edist√§√§ asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista.
Asukaskokouksella ja asukastoimikunnalla on mahdollisuus saada yhtiöltä tarpeelliset tiedot talon asioista (mm. vuokralaskelma, talousarvio, korjaussuunnitelma, tilinpäätös, huolto- ja siivoussopimukset).